Aloita herrojen nuoruudesta eli keväästä, kulje toimeliaan kesän kautta syksyn saavutuksiin ja päätä matkasi muistoihin talvessa.
WOLMAR
Syntymästämme tulee kuluneeksi jo 200 vuotta!
UNO
Ja maailma muuttuu. Muistavatkohan nämä uuden vuosituhannen ihmiset meitä enää ollenkaan?
WOLMAR
Kyllä me kuule taidamme olla jo menneen talven lumia.
UNO
Älä nyt. Tässähän me seisomme Jyväskylän yliopiston portilla, joka on sinun kunniaksesi pystytetty. Vuosi 1987 se taisi olla?
WOLMAR
Kyllä vain, ja hieno porttihan tämä on. Oikein hieno. Ja tämän sata vuotta sitten sinun muistoksesi istutetun tammen vierellä.
UNO
Ja tuohon portin kylkeen ovat plakaattiin raapustaneet sinun ajatuksiasi.
WOLMAR
Jaa, siinähän tosiaan lukee… yksi joukosta ajatteli, milloinka tämä Vähä-Koulu kasvaa Iso-Kouluksi? Milloinkaan Lukioksi ja milloinkapa Oppioksi? Oi kuvatuksia ja mielijuohteita!
UNO
Eivät he ole meitä unohtaneet!
WOLMAR
Mutta voisimme tässä kuitenkin vähän muistella vanhoja tämän yhteisen juhlavuotemme kunniaksi.
UNO
Sehän sopii. Olemme kuin olemmekin nyt päässeet tähän uuteen ympäristöön, tähän verkkoon.
WOLMAR
Maailmanlaajuinen sähköinen verkko, kyllä ne keksivätkin! Muistatko vielä, kuinka ihmeellistä oli kun hehkulamppu keksittiin?
UNO
Muistan hyvin. Se oli 1882 Tampereella, kun ensimmäinen hehkulamppu syttyi Suomessa.
WOLMAR
Vain kynttilän ja öljylampun valossa mekin töitämme teimme, sulkakynällä kirjoittaen. Olivatpa aikoja. Mutta mistä aloitamme?
UNO
Elämän keväästä. Lapsuudesta ja nuoruudesta, tietysti.
WOLMAR
Voi elämän kevät tosiaan. 1810, se oli aika toisenlainen maailma!